Kilo IF wiki

This page is read only. You can view the source, but not change it. Ask your administrator if you think this is wrong.
===== Historia =====
10.5.1948 perustettu Kilo idrottsförening r.f. (2014 myös ry) oli alun perin suunnistus-, hiihto-, yleisurheilu- ja jalkapalloseura. Vuoden verran nimi oli "Kilo-Lo" ("Kilon Ilves"). Mukaan tuli pian muitakin lajeja, ja Kilo if:llä oli oma hyppyrimäkikin sekä menestystä mäkihypyssä ja yhdistetyssä.

Vuonna 1989 ohjelmassa olivat käsipallo, jalkapallo, lentopallo ja naisilla myös kuntovoimistelu. Ainakin käsipallossa oli tuolloin miehiä, naisia, junioreita ja ikämiehiä, ilmeisesti yksi joukkue kutakin. 1990-luvulla käsipallojoukkue nousi 1. divisioonaan ja toimi siellä jonkin aikaa isolla budjetilla.

1960-luvun lopussa jäsenmäärä oli huipussaan, noin 300, 1980-luvun lopulla noin 150, mutta vetäjäaktiivien menetysten, käsipallojoukkueen putoamisen ja talousongelmien ja seuran rekrytointivaikeuksien myötä seura kutistui 1990-luvun alussa jalkapalloseuraksi. Vuonna 1991 oli jäljellä enää ikääntyvä 7. divisioonan joukkue sekä 35-vuotiaiden joukkue. Nils Lemström värväsi mukaan juuri perustetun nuoren eteläespoolaisen joukkueen, ja vähitellen jalkapallotoiminta laajeni niin, että divisioonajoukkueita oli 4-5 vuodesta riippuen. Parhaimmillaan edustusjoukkue nousi kaksi divisioonaa vuodessa päätyen 4. divisioonaan. Jo vuonna 1993 perustettiin keltapaitainen kakkosjoukkue. Jostain kummasta syystä ykkösjoukkue halusi myöhemmin luopua kelta-ruskeasta värityksestään, jolla se ja M35 tuolloin pelasivat.

2010-luvulla piiri lakkasi sallimasta kahta seuran joukkuetta samaan lohkoon keskenään, joten Kilo 5 joutui vaihtamaan seuraa ja myöhemmin lopettamaan, samasta syystä myös Kilo 4. Kilon kolme joukkuetta pelaavat vielä divisioonissa ja vuonna 2014 aloitti 35-vuotiaiden joukkue. Säännöt sallivat jonkin verran ristiinpelaamistakin useammassa seuran joukkueessa. 

Viime vuosina Kilon toiminnassa on ollut mukana pitkälti toistasataa henkeä, joista maksavia reilut sata. Neljän jalkapallojoukkueen vakiopelaajia on yleensä reilut 80, futsaldivisioonajoukkueissa pelaa nelisenkymmentä henkeä, muita maksavia Kilon omissa futsalpeleissä pelaavia merkittävästi ja sitten iso joukko ilmaiseksi ulko- ja sisäpeleissä käyviä.

70-vuotisjuhlia suunnitellaan alustavasti toukokuulle 2018, koska vuosijuhlat on tapana pitää lokakuussa.

=== Lema ===
{{:naehdaeaenkoe_kiloifssae_joskus_junnujakin.pdf|Leman kuva}} (1996)
Jäsenissä on yhä muutama Kilon asukas, joskin legendaarinen **Nils “Lema” Lemström** lienee ainoa ennen 2000-lukua mukaan tullut. Useaa lajia Kilossa pelannut Lema toimii yhä erotuomarina ja rahastonhoitajana, ja 90-luvun lopulla hänet on nähty pelaamassakin menestyksekkäästi divariottelussa Kilon herruudesta lyhytikäistä Kilon Dynamoa vastaan.

Jos näet joskus tuomarin Kilon sisäisessä harjoitusottelussa, se on melko varmasti Lema (ks. kuva liitetiedostosta alta (Jalkapallo-lehti)). Joskus hänet saattaa nähdä muissakin otteluissa, myös ylemmissä divareissa. Liitetiedoston artikkelin mukaan Lema on kotoisin Mankkaalta (Tapiolan ja Kilon välissä) ja tuli Kilo if:n toimintaan mukaan tuttavan kautta asuessaan Haagassa, 1970-luvun alussa. Kiloon hän muutti vasta myöhemmin.

"**Jalkapallo** tuli kuvaan mukaan joskus 60-luvulla, mm. mun pikkuveli oli mukana joskus 61-63. Minä tulin mukaan vuonna 73 pelaajana. Kassanhoitajana vuodesta 76." (on yhä 2014). Erotuomari vuodesta 1980; vuonna 2014 tuli noin 5 200 tuomaroitua ottelua täyteen.

"Koska isommat mäet voittivat suosiota ja Etelä-Suomessa ei ollut kiinnostusta mäkihyppyyn, (Kilon hyppyri)mäkeä ei tarvittu ja se purettiin Kilon johtokunnan päätöksellä 1977/78, olin mukana päättämässä et ei tule vahinkoja ulkopuolisille. Taidettiin saada avustusrahaa Espoon kaupungilta purkamista varten."

**Käsipallo**jaosto perustettiin joskus 70-luvulla, yleensä 2. divarissa, joskus ykkösessä. Vuonna 1992 jopa karsinnassa 1. divariin, mutta rahallinen tilanne meni poskelleen ja sen jälkeen tuli muutama vuosi jolloin rahatilanne oli erittäin heikko. Liian heppoisin konsteihin yritettiin väkisin ylös. Kari "Lokari" Lehtolainen valmensi tuolloin seuraa (k. 2013). Käsipalloa pelasivat muutama vuoden myös naiset (ykkösdivisioonassa ainakin 1989-1990) ja oli 2 vuotta jokin junnuporukkakin."

"**Naisten voimistelua** järjestettiin Kilon koululla vuosina 1970 - noin 1988. Siellä oli mukana mm. **Riitta Salin** ja **Mona-Lisa Pursiainen**, vetäjistä oli iso pula ja sitten se loppui." Legendaarisia sprinttereitä toisista seuroista mutta asuivat täälläpäin. Salin EM-kultaa & hopeaa, Pursiainen hopeaa & pronssia 1974.

"Itse pelasin Kilossa 73-95 [lopussa M35] ja mun vanhin poika futista 86-89 ja käsipalloa varmaankin noin 6 vuotta."

Alkuajoista kertoo myös Kilo-seuran "[[http://www.kiloseura.fi/files/MUISTOJA%20KILOSTA-osa3.pdf|Muistoja Kilosta]]" (s. 3):
"Kylän urheilutaustaiset miehet olivat huolissaan nuorison vähäisistä harrastusmahdollisuuksista. Aika ajoin oli hieman 
rauhatontakin johtuen liian yksipuolisista ”harrastuksista”. Näin ollen perustettiin Kilo 
Idrottsförening Lo, eli KILo, vuonna 1948. Suomeksi ilvestä tarkoittava Lo-osa poistettiin, kun 
suomenkieliset olivat vääntäneet sen muotoon ’Kilon liha ja luu’. Urheiluseuralla oli ohjelmassaan 
perinteiset lajit **hiihto** ja **yleisurheilu** sekä **suunnistus**. Myöhemmin myös **jalkapallo** ja **käsipallo** 
saivat jalansijan. 1950-luvulla ohjelmaan tuli **naisvoimistelu** ja tyttöjen **baletti**, josta oli paljon iloa 
ainakin juhlissa. Oskar Hakulin ylläpiti poikiensa kanssa kymmenen kilometrin pituisen 
hiihtoladun, mikä oli kaiken kaikkiaan merkittävä yhteiskunnallinen teko. Latu kierteli Karakallion 
mäkiä ja tienylitys oli Leppäsillan kohdalla. Näitä samoja metsiä myös suunnistajat kolusivat ristiin 
rastiin, jopa öisin. Urheilukenttämme oli vähän aikaa Våtkallin pellolla, kunnes Leppävaaran vanha 
kenttä, Galleria, valmistui."

Pietarissa balettikoulutuksensa saanut Sophie Schleifer johti 20 vuotta tyttöjen balettia, ja naisvoimistelukin oli isossa roolissa. Sven Eklund käynnisti jalkapallon uudelleen 1960-luvun alussa systemaattisella kehitystyöllä. Vuonna 1964 jalkapalloilijat alkoivat talviharjoitella käsipallolla, ja 1980-luvun lopulla seura olikin ainoa espoolainen käsipalloseura, jolla oli sekä nappula- että juniorijoukkueita. (MeNy 18.3.1988, joka kertoi 40-vuotisjuhlien olevan 26.3.1988 Kilon vapaapalokunnan talolla)

Leman työurasta (Örum) kertoo Leman 1. jalkapalloton Google-osuma: "TommiS 03-06-2007, 21:40
Mikähän on 618 loppuisen paineasetelman asennuskorkeus? Kytkinlevy nelilapanen sintteri ja moottorina M10b20.
LeWe 06-06-2007, 11:07
Parhaan/oikean vastauksen saat, kun esität sen ÖRUM/Nils Lemström. Sieltä sain jopa mittakuvan omaan s38-brojektiini."
http://www.btcf.fi/forum/archive/index.php/t-103870.html "Bimmer Tuning Club of Finland ry toimii kerhopohjaisena BMW-merkkisistä ajoneuvoista kiinnostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä." 

=== Kilon hyppyrimäki ===
Lema:
"Kilo if:llä oli oma hyppyrimäki Tarvontien varrella Mankkaan supermarketistä noin vajaa kilometrin" (mäkiennätys 17 metriä).
"Sitten rakennettiin uusi mäki Monikon torpan luokse Lepuskin urheilukentältä länteen noin 700 m.
Minulla on Länsiväylä-lehdestä kopio ko. asiasta." (liitteenä alla) Tämä "Monicko hoppbacke" vihittiin käyttöön 12.2.1961. 
Kiloon liittyi nimekkäitä mäkihyppääjiä ja siitä tuli maan huomattavin ruotsinkielinen mäkihyppyseura (MeNy 18.3.1988).
Mäkiennätykseksi tuli 44 metriä.

Mäessä hyppäsi mm. "[[https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Maatela|Martti Maatela]] (mm. yhdistetyn MM-4 1958), joka opiskeli Hesassa.
Mun faija oli mukana siinä touhussa jollakin lailla ja minä olin mittatuomarina kerra joskus 60 +  ja jossain 25 metrin kohdalla."
Opiskeluaikoinaan Martti ja Markku Maatela olivat Kilo if:ssä mutta tuskin enää mestaruusaikoinaan. Markku oli Lahden MM:ssä 1958 varamiehenä ja 1961 hyppäsi oberstdorfissa 136 metriä, 2. pisimmän suomalaishypyn hypyn siihen mennessä (Tauno Luiro 139 m 1951).

  * {{:menneet_maeet1.pdf|Menneet mäet}} (sivu 1, 526.3 KB)  {{:menneet_maeet2.pdf|sivu 2}} (539.5 KB)  (pdf) "Menneet mäet - Kertomus Espoon mäkihyppykulttuurista", Länsiväylä 17.3.1985, sivut 10-11
Tuon liitteen lehtiartikkelin mukaan Espoossa oli myös toinen mäkihyppyseura, Skärgårdens vänner i Esbo (rakensivat 1959 mäen Suvisaaristoon). Leppävaaran Monikon mäessä alettiin pian hypätä pidemmälle, jo ennen tornin rakentamista. Hyppääjissä oli suomenkielisiäkin. **Kilo if:n rakentaman Monikon ison hyppyrimäen** huippukausi oli noin 1966-68. Sen ennätys oli 44 metriä. Torni oli mäkeen nähden ylimitoitettu, joten onnettomuuksiakin sattui. Suurmäen viereen oli rakennettu pieni mäki, josta saattoi hypätä vaarallisemmissakin säissä. Artikkelissa on kuvakin.

Hyppyrin ylläpito osoittautui paljon luultua kalliimmaksi eikä kaupunki ei suostunut ostamaan sitä, joten mäki purettiin. Maanomistajana kaupunki purki myös Monikon torpan, joka oli ollut seuran hiihtomajana.

Kilo-seuran "[[http://www.kiloseura.fi/files/MUISTOJA%20KILOSTA-osa3.pdf|Muistoja Kilosta]]" (s. 3) kertoo lisää hyppyrimäistä, samoin Leppävaara-seuran [[http://www.lepuski.fi/makihyppya_06012014.html|Mäkihyppyä Lepuskin metsissä]].

=== Jalkapallo ===
Lema: "Jalkapallo tuli kuvaan mukaan joskus 60-luvulla, mm. mun pikkuveli oli mukana joskus 61-63. Minä tulin mukaan vuonna 73 pelaajana. Kassanhoitajana vuodesta 76." (on yhä 2014). Erotuomari vuodesta 1980, noin 5200 ottelua kasassa 1.1.2015.

Kai vuonna 1990 lakkautettiin kakkosjoukkue, mutta ykkösjoukkue (7. divisioona) on jatkanut koko ajan (tosin vuoden 1991 kuluessa vaihtui uusiin nuoriin, lähinnä vain Kari Knutsson jäi, 2000-luvun alkuun asti, ja sen jälkeenkin joukkueessa on pelannut kymmeniä eri ihmisiä) ja M35-joukkue jatkoi kunnes fuusioitui OT77:ään vuonna 1996.

Joskus 1990-luvun puolivälin tienoilla käsipallon lakkautuksen myötä jalkapallo jäi ainoaksi lajiksi lukuun ottamatta noin vuodesta 1995 jatkunutta maanantai-illan salibandyä Matinlahden koululla (sitä ennen futsal). Kilon salibandyä on ollut ajoittain myöhemminkin, mutta nyt se toimii TKK:n fyysikkokiltalaisten perustaman [[https://sites.google.com/view/fiba84|Fiba]] ry:n alla. 

Vuodesta 1991 jalkapallojoukkueita oli enää yksi sekä ikämiesjoukkue (vetäjä Kari Knutsson?), joka lopetti 1996 alussa tai lopussa (fuusioitui OT77:ään?). Jalkapallojaosto on vähitellen saatu kasvatettua 5-joukkueiseksi (vuodesta 2014 alkaen taas myös M35-joukkue "Kilo Juniors", heti lohkokärkeen (4.9.2014), ja 2023 M40-joukkue "Kilo Seniors").

Vuonna 1992 Kilo voitti divisioonalohkonsa ja nousi 6. divisioonaan ja voittamalla vuoden 1993 kevätlohkon vielä syksyksi 5. divisioonaan. Suomen ainoa 2 divisioonaa vuodessa noussut joukkue?

Vuodeksi 1995 Kilo nousi Tero Niinin (lopetti 2002?) valmentamana 4. divisioonaan, mutta sieltä pudottiin heti. Vuodeksi 1995 uusittiin joukkuejako niin, että vakavimmin treenaavat olisivat ykkösjoukkueessa, joskin tästä on myöhemmin tingitty ja uusien pelaajien joukkueet määräytyvät tilan ja toiveiden mukaan.

Ahkeralla ilmoittelulla vuonna 1993 kasattiin kakkosjoukkue (John Falk vetäjäksi, lukiolainen Kimi mukaan?), vuonna 1994 kolmosjoukkue (mm. Ari Vettenterä), vuonna 1995 Lasse Heikuran (nykyinen KIrkkojärven LOiskeen pj. ja Esport-aktiivi) vetämä nelosjoukkue liittyi Kiloon joukkueen alkuperäisen seuran (Tapiolan Otso?) mentyä alta.

1999 Arin vetämään Kilo 4:ään tulivat mm. Aki Friman, Antti Tapionlinna, Heikki Suhonen.
1998 - 2001 Colinin muukalaislegioona oli Kilo 3. Seura taisi silti pysyä koko ajan nelijoukkueisena. 
Viideskin joukkue saatiin 2009 (Leppävaara), mutta 2011 sen piti kiireessä vaihtaa seuraa Karzinkarjujen kakkosjoukkueeksi, koska piiri ei muuten suostunut vaihtamaan sitä Länsi-Uudeltamaalta Espoon-lohkoon (vaikka eräs läntinen joukkue halusi sen tilalle pois Espoon-lohkosta), ja kaikkein järjettömintä matkustamista haluttiin välttää. 2000-luvun alkupuolella piiri vielä antoi kahden Kilon joukkueen pelata samassa lohkossa, eihän 6. divarissa pelata rahasta. Noin 2017 joukkue lopetti pelaajien vähentyessä ja loput palasivat Kilo 1:een ja Kilo 3:een tärkeinä vahvistuksina.

Kalle Mikkolan pelatessa ensisijaisesti itäisessä satamakaupungissamme Ari Vettenterä toimi myös jalkapallojaoston operatiivisena johtajana 1999-2003. 

Teekkariyhdistys "Etelä-Suomen Urheilijat" (ESU) toimi Kilon Otaniemen-päätteenä vuosituhannen vaihteessa, sai mukaan Kilon ulkopuolisiakin teekkariaktiiveja ja mm. pelasi puulaakisarjassa ja teetti omat valkoiset paidat (nykyinen erotuomari Tony K. Lindström (7) ja Kalle (-7) pystyivät häviämään näkyvistä menemällä samaan paikkaan). Monen aktiivin valmistuttua yhdistys tileineen "lahjoitettiin" FC Babylonille, joka oli silloin teekkaripohjaisempi ja siten pystyi paremmin edistämään teekkariurheilua. Vpj. oli yhä K1:ssä pelaava Antti Sillanpää (myös salivuorovastaava Simo Monto oli mukana).

Ultimatea oli korona-aikana yhteistyössä Polyteknikkojen liitokiekkoseuran (Polli) kanssa 2020-luvulla, mutta 2023 sekin siirtyi Fibaan.

=== Futsal ===
1990-luvun alussa talviharjoituksena toimi salibandy mm. legendaarisella Friisilän koululla (nykyään Matinlahden koululla, välillä muuallakin). Pian alkoi myös futsal Matinlahden koululla, myöhemmin isommissa tiloissa. Syksystä 2013 alkaen futsal-harjoituksia on jo 5 viikossa.

Futsal-divisiooniin liityttiin kai syksyllä 1999, koska Helsingin piirin futsal-mestaruusturnauksen pronssimitaleissa on vuosiluku 2000 (tammikuu) (mm. Kilo 1). Keväällä 2013 Kilo voitti Puma Cupin eli futsalin Uudenmaan piirin mestaruuden (lähinnä Kilo 3).

=== Kipi ===
**Kimmo "Kipi" Pulkkila** on Kilon virallinen fani sekä korkeakoulutettu AV-ammattilainen, jonka pelikoostevideot ja kuvahistoriikit ihastuttavat Kilon FB-ryhmissä.
1990-luvun alussa Kipi oli Kilon tähtipelaaja, joka kikkasi vastustajia mennen tullen, mutta nyt hänen taituruuttaan ja Nietzsche-sitaattejaan saa ihailla yleensä enää Matinlahden hurjassa ma-salibandyssä. Vuoden 2010 tienoilla tapahtunut joulufutsalvierailu tosin vahvisti fudistaitojenkin olevan tallessa. Salibandyjä vetää 1999 Kiloon liittynyt Hessu, Kilo 1:n tähtihyökkääjä.

=== Perustamiskokoukset ===
28.4.1948 pidettiin vapaapalokunnan talolla stiftande möte, jossa 30 henkeä mm. valitsi väliaikaisen hallituksen. Perustava kokous (konstituerande möte, 48 henkeä) sovittiin pidettäväksi 10.5.1948.

Hankkeen ja Kilo if:n alkuaikojen primus motor oli vääpeli Karl Viktor Ahokainen, joka oli aiemmin ollut urheilujohtajana ja -organisaattorina JR24:ssä sotien aikana ja sitä ennen suojeluskunnassa. Hän oli poliisikonstaapeli Gösta Vickströmin kotona tämän ja kumppanien kanssa päätynyt siihen, että urheiluseura voisi ratkaista Kilon "nuoriso-ongelman", rauhoittaa aseman ja teiden seudut. Kylään oli tullut paljon väkeä ympäri Karjalaa ja Uuttamaata, siksi yhteisöllisyyttä ei oikein tunnettu.

Myös Hiihtoliittoakin johtanut Oskar Hakulin oli alkuaikojen aktiiveja.

==== Historiasta  ====
  * [[:Historia|Kilon historia]]
  * [[treenit:kilon_salibandy|Kilon salibandyhistoriikki]]
  * [[treenit:kilon_futsalhistoriikki|Kilon futsalhistoriikki]]

==== Liitetiedostot ====
Liitetiedostoina:
  * {{:kilonhistoria1948-78.pdf|:kilonhistoria1948-78.pdf}} Kilon historia 1948-1978 (puolivälistä alkaa suomenkielinen versio, 1,7 Mt, pari turhinta mainossivua puuttuu)
    * {{:kilo1948-78.txt|:kilo1948-78.txt}} Tekstiversio (suomenkielisestä puoliskosta; vaikeammin luettava, koska konetunnistus tuotti virheitä, 20 kt)
  * {{:kaesipallo-ohjelma1989-90.pdf|:kaesipallo-ohjelma1989-90.pdf}} Kilon käsipallo-ohjelma 1989-1990 (kaksikielinen, 0,4 Mt, vain tärkeimmät sivut)
  * {{:kilo_if_uudistuu.pdf|Kilo if uudistuu}} (pdf, 321.4 KB) Kuva käsipallojoukkueesta (paidassa [[https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Yhdyspankki|SYP]]:n mainos)
  * {{:naehdaeaenkoe_kiloifssae_joskus_junnujakin.pdf|Kilo if. -artikkeli Jalkapallo-lehdessä 1996}} (pdf, 322 kt, Leman haastattelua ym.) "Nils Lemström itse on yksi ahkerimmista erotuomareista. Kuudentoista dumarivuoden aikana tilille on kertynyt noin 2300 matsia. Espoon tuomaripiireissä liikkuu huhu, jonka mukaan Lemströmin pillin puhallus olisi seudun voimakkain." [muistaakseni dumaustahti on yhä nyt 2014 samaa luokkaa, toim. huom.]
  * {{:menneet_maeet1.pdf|Menneet mäet}} (sivu 1, 526.3 KB)  {{:menneet_maeet2.pdf|sivu 2}} (539.5 KB)  (pdf) "Menneet mäet - Kertomus Espoon mäkihyppykulttuurista", Länsiväylä 17.3.1985, sivut 10-11
  * {{:meny880318.pdf|Mellan Nyland 18.3.1988}} (pdf, 264 kt, MeNy 3/88)